Tuula Närvä kysyi 2.3., mikä on Vaasan yliopiston visio. Voisi myös kysyä, mikä on Suomen visio korkeakoulutuksesta. Ministeriö hakee laadukkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä. Tärkein kysymys kuitenkin on, miten saavutamme vision?
Olen Tieteentekijöiden liiton hallituksessa ja varapuheenjohtajana sekä Vaasan yliopistossa tutkijana työskennellessäni seurannut läheltä poukkoilevaa korkeakoulupolitiikkaa. Olen käynyt puhumassa ministeriössä ja eduskunnassa jatkuvia leikkauksia vastaan.
Yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluja on rokotettu. Hallitus on leikannut korkeakouluilta 105 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi indeksit on jäädytetty.
Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Meillä ei ole öljyä tai timantteja, sen sijaan korkea osaaminen on paras pääomamme. Tämän kasvattaminen vaatii riittäviä panostuksia ja investointeja. Tulevaisuudessa tiedon, sen ymmärryksen ja oikealla tavalla valjastamisen merkitys vain kasvaa.
Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Meillä ei ole öljyä tai timantteja, sen sijaan korkea osaaminen on paras pääomamme. Tämän kasvattaminen vaatii riittäviä panostuksia ja investointeja. Tulevaisuudessa tiedon, sen ymmärryksen ja oikealla tavalla valjastamisen merkitys vain kasvaa.
Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistetut leikkaukset on peruttava. Samoin on tehtävä muille koulutusleikkauksille. Sivistys ja korkea osaaminen ovat ne voimat, jotka vievät yhteiskuntaamme eteenpäin.
Yliopistot ovat paperilla autonomisia, mutta käytännössä määräysvalta on rahoittajalla eli opetus- ja kulttuuriministeriöllä.
Viimeisin yliopistojen rahoitusmalliuudistus on kuin kuonokopan asennus: strategisen rahoituksen osuutta eli ministeriöohjauksen roolia kasvatettiin entisestään. Yliopistojen tehtäväksi jää ministeriön heittämän pallon perässä juokseminen.
Rahoitusmallia muutetaan tiuhaan. Jos ministeriön heittämän pallon perään lähtee voi kesken kaiken huomata, että peliin on heitetty uusi pallo, joka on aivan toisessa suunnassa.
Nyt tehdyt muutokset eivät ehdi kääntää laivaa ennen kuin seuraavia muutoksia ollaan taas tekemässä.
Yliopistoon tullaan opiskelemaan useaksi vuodeksi, ja tutkimushankkeet ovat monivuotisia. Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi voi kestää viisikin vuotta.
Rahoitusmallista on saatava pitkäjänteinen ja ennustettava. Tämä turvaisi niin tutkimusta kuin opetuksen suunnittelua ja kehitystä.
Suomen innovaatioekosysteemi voi huonosti tutkimusrahoituksen leikkausten myötä. Yritykset siirtävät vauhdilla tutkimustaan ulkomaille.
Vaasassa korkeakoulut, yritykset ja kaupunki saavat kuitenkin ihmeitä aikaan yhdessä. Tätä voi kutsua yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi, joka kuuluu opetuksen ja tutkimuksen ohella yliopiston tärkeimpiin tehtäviin.
Vaikka yhdessä tekeminen on Vaasassa osa DNA:ta, rahoitusmallissa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei juuri huomioida.
Asia on pikaisesti korjattava: yhteistyöstä pitää palkita.
Vaasan yliopiston merkitystä koko Vaasalle ja laajemmin alueellemme ei voi kylliksi korostaa. Vaasan yliopiston lisäksi Vaasan osaamista kasvattaa laaja joukko muita yliopistoja tai niiden yksiköitä ja ammattikorkeakouluja.
Olemme Suomen suurin opiskelijakaupunki. Korkeakoulut puskevat nuoria eteenpäin elämässä ja luovat osaamispääomaa, jonka avulla yritykset menestyvät ja kasvavat. Tutkijat tuottavat uutta ymmärrystä ja ratkaisuja aikamme haastavimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.
Alueemme korkeakoulut ovat tärkeä kumppani yrityksille, kaupungille ja alueemme kunnille. Yhdessä ne muodostavat sivistyksen ja innovaatioiden alustan. Tätä pääomaa on vaalittava ja kasvatettava.
Julkaistu Pohjalaisessa 10.3.2019