Korkeakouluhakua uudistetaan, ja yliopistoihin siirrytään jatkossa yhä enemmän ylioppilastodistuksen pohjalta.
Tavoite valintakokeiden kuormittavuuden pienentämisestä on hyvä. Nyt tehdyllä ratkaisulla päädytään kuitenkin ojasta allikkoon, kun ylioppilaskirjoitusten jälkeinen valintakoerumba siirtyy koko lukioajan mittaiseksi kilpajuoksuksi.
Valintakokeiden ympärillä kukoistava valmennuskurssibisness on eriarvoistavaa, mutta vielä suurempi vääryys on vaatia lukiota aloittavalta nuorelta selkeää urasuunnitelmaa ja jatkuvaa itsensä ylittämistä.
Itse en tiennyt lukioon mennessä mitä haluaisin sen jälkeen tehdä. Harva tietää. Harva tietää lukiosta valmistuessakaan.
Koululaisten menestyspaineet ovat kasvaneet, ja jo lukioikäiset stressaavat opintoja. Erilaisista mielenterveyden häiriöstä on tullut koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Niistä kärsii eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista.
Sipilän hallituksen päämäärään on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Opiskelijoiden mielenterveydelle viitataan kintaalla.
Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville, ja samalla kasvaa paine tehdä oikeita, elämänmittaisia valintoja.
Jokainen tekee joskus vääriä valintoja. Aina lukemiselle ja opiskelulle ei ole kannustavaa ja hyvää ympäristöä. Jos perheessä taistellaan toimeentulon, mielenterveysongelmien tai alkoholismin kanssa, opiskelu ei ole huolenaiheista ensimmäinen.
Kypsyminen voi tapahtua hitaasti, ja into oppia ja opiskella syttyä vasta myöhemmin. Omalta tuntuva ala tai innostuksen aihe voi löytyä vasta myöhemmin. Silloin ei saa nousta seinä pystyyn – on löydyttävä polkuja päästä eteenpäin.
Nyt tehtävälle uudistukselle on vaihtoehtoja. Ulkoa opettelun sijaan pääsykokeet voisivat olla aineistolähtöisiä, ja materiaali jakaa vasta kokeessa. Ennakkoon opiskeltavan materiaalin määrää voitaisiin myös vähentää. Näin ennakkovalmistautuminen ei muodostuisi kohtuuttoman raskaaksi, mutta opiskelija saisi tietoa tieteenalan sisällöstä ja yliopisto käsityksen hänen motivaatiostaan ja kyvystään käsitellä tieteenalalle ominaisia ongelmia.
Koska juuri nyt ylioppilastodistuksen painoarvo kuitenkin kasvaa, on tärkeää varmistaa että opiskelijat saavat apua ja tukea tulevaisuutensa suunnitteluun. Opinto-ohjaajat ovat tätä varten, ja on tärkeä varmistaa että jokainen opiskelijan pääsee riittävän usein opon kanssa juttusille.
Esitin ja sain läpi Koulutuslautakunnan kokouksessa 5.9., että Vaasan lyseon lukion tavoitteisiin kirjataan jokaiselle opiskelijalle kaksi opinto-ohjaajakäyntiä lukuvuodessa. Kun hallitus pakottaa nuoria tekemään valintoja yhä aikaisemmin, kunnissa on syytä panostaa tukiverkkojen luomiseen. Yksikin loppuun palanut nuori on liikaa.
Kouluilla on suuri merkitys siinä, että jokainen ihminen löytää ja havaitsee omat lahjansa ja kykynsä. Se on asia joka kantaa pitkälle aikuisuuteen.