Ilkka-Pohjalainen 2.2.2023, Keskipohjanmaa 23.1.2023
Tarve korkealle osaamiselle on suurempi kuin koskaan, mutta Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut jo alle OECD maiden keskitason, Turkin ja Chilen väliin. Samaan aikaan kun muualla maailmassa koulutustaso nousee, 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäpolveksi. Suunta on käännettävä.
Koulutusresursseja on vahvistettava ja laadittava tätä varten parlamentaarinen, hallituskaudet ylittävä rahoitussuunnitelma. Tästä huolimatta koulutustaso tulee heikkenemään vielä edelleen 2030-luvulle saakka, sillä kouluttautuminen vie aikaa. Siksi koulutustason vahvistaminen on aloitettava heti.
Vierailimme vuoden alussa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon kanssa alueemme yrityksissä. On selvää, että vaikkapa Suomen yhtä suurinta tutkimus ja tuotekehityksen budjettia pyörittävän Wärtsilän moottori-innovaatiot syntyvät vain osaamiseen panostamalla. Korkea osaaminen on kivijalka, jolle Suomen menestystarina on rakennettu – ja rakennetaan tulevaisuudessakin.
Koulutustason nostamiseksi tehtävä työ alkaa neuvolasta, päiväkodeista ja kouluista. Mitä vahvemmat perustukset, sen parempi on edetä kohti uutta.
Entä miten korkeakoulutuksen tasoa nostetaan? Aloituspaikkoja on lisättävä.
Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä. Korkeakouluille on turvattava samalla riittävät resurssit lisääntyvän opetuksen kattamiseen laadukkaasti ja henkilöstön hyvinvointi turvaten.
Korkein opetus perustuu tutkimuksen ja opetuksen saumattomaan vuoropuheluun. Siksi on varmistettava, että myös opetushenkilöstöllä on aikaa tutkimukselle. Tieteen ja opetuksen laatua ja kestävyyttä parannetaan pitkäjänteisellä rahoituksella, vähentämällä hankehumppaa.
Tällä hetkellä korkeakoulujen aloituspaikoista noin neljännes kohdistuu henkilöille, joilla on jo korkeakoulupaikka tai -tutkinto. Jotta korkeakoulutus jakautuisi yhä useammalle, on jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitettävä niin, että kokonaisen tutkinnon sijaan tarjolla on pienemmissä kokonaisuuksissa koulutusta, jonka arvo myös tunnistetaan.
Koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi on vaikutettava siihen, että yhä useampi lapsi kiinnostuu ja innostuu tieteestä ja teknologiasta. Koulujen, lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyötä korkeakoulujen kanssa on lisättävä. Hyvä esimerkki on LUMA-keskuksen lapsille ja nuorille suuntaamaa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetus ja toiminta.
Suomalaisten korkea koulutustaso on tutkitusti luonut uusia innovaatioita ja tuottavia teknologioita, joiden käyttöönotto on saanut aikaan ja vauhdittanut rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Parhaimmillaan on pystytty tekemään sellaisia isoja yhteiskunnallisia loikkia, joilla on edistetty yhteiskuntamme tasa-arvo ja yhdenvertaisuutta. Juuri tällaista kyvykkyyttä tarvitsemme yhteiskuntana myös nyt, kohdataksemme globaalit haasteet voittajina.
Lotta Alhonnoro
Kauppatieteiden tohtori, kaupungin- ja aluevaltuutettu (vihr), Vaasa