Opetusministeriö ja Krista Kiuru (SDP) ovat jälleen kaivaneet esiin esityksen lukukausimaksuista. Toivoisi, että hallitus käyttäisi nyt kaiken energiansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen eli soten maaliin saattamiseen tällä vaalikaudella. Etenkin, kun esitys lukukausimaksuista pohjautuu enemminkin haaveajatteluun kuin tutkimustietoon.
Lukukausimaksuja perustellaan rahalla. Mistään tuottoisasta touhusta ei kuitenkaan ole kyse, päin vastoin. Järjestelmän hallinnointi maksaa, joten tuloja ei juuri saada. Koska lukukausimaksut pelkästään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tuleville tuskin tuottaisivat juurikaan, voisi houkutus olla suuri laajentaa maksuja myös muualta tuleville opiskelijoille, ennen pitkää jopa suomalaisille. Tasa-arvoisesta mahdollisuudesta kouluttautua on pidettävä kiinni.
Kansainvälinen koulutusympäristö on opiskelijoiden etu. Se lisää monipuolisesti osaamista, kielitaitoa, kulttuurien välistä tuntemusta ja kasvattaa verkostoja. Sen sijaan Pohjoismaissa lukukausimaksukokeilut ovat johtaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän romahtamiseen. Tämä on ristiriidassa koulutuksen kansainvälisyydelle asetettujen tavoitteiden kanssa.
Tilastokeskuksen ja CIMO:n selvityksen perusteella 70 % korkeakoulututkinnon suorittaneista on Suomessa vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Parhaassa työiässä olevien nuorten saaminen Suomeen on julkisen talouden näkökulmasta paras tapa lisätä maahanmuuttoa. Valtion ei tarvitse esimerkiksi kustantaa peruskoulutusta tai lapsiajan terveydenhoitoa, vaan se saa tutkinnon kustannuksella urapolkunsa alussa olevan hyvän veronmaksajan. Tutkimusnäytön lisäksi useat asiantuntijat, kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen muistuttavat, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa. Suomen kannattaakin pitää kiinni tasa-arvoisesta koulutuksesta. Se on kaikkien etu.
Julkaistu Pohjalaisessa 07.11.2014