2.12.2021 Ilkka-Pohjalainen
Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse on siitä, miten Pohjanmaalla terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa.
Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia. Yksinäinen isoäiti, väsynyt omaishoitaja tai syrjäseudun yksinhuoltajaisä tarvitsevat palveluiden äärelle pääsyn lisäksi inhimillistä kohtaamista.
Hyvinvointivaltiota on sekä puolustettava että kehitettävä. Tässä on tärkeää hyödyntää alan ammattilaisten osaamista ja varmistaa, että kielitaitoista henkilöstöä on riittävästi ja että esimerkiksi hoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja palopelastajia kuullaan, kun palveluja kehitetään.
Erityisen oleellista on, että palveluja rakennettaessa tunnistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn merkitys.
Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Tällä on valtava hintalappu niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Eksyneen nuoren auttamisella voidaan pelastaa kokonainen elämä. Masentuneen vanhemman saadessa apua ajoissa kannatellaan koko perhettä.
Olemme nähneet, että myös Pohjanmaalla tarve on erityisen akuutti – erityisesti näin koronakriisin jälkeisessä maailmassa monet nuoret kamppailevat arjessaan isojen kysymysten keskellä. Ympäri maakuntaa osaavien ja etenkin pysyvien mielenterveyden ammattilaisten rekrytointi esimerkiksi koulupsykologien ja lastenpsykiatrien virkoihin on juuri nyt elintärkeää. Mitä nopeammin pystymme nuoria auttamaan, sitä vähemmän hoitoa yleensä tarvitaan ja myös kustannuksissa säästetään.
Terapiatakuu, eli nopea pääsy mielenterveyspalveluihin, on otettava käyttöön Pohjanmaalla. Vihreät on esittänyt, että jokaisessa kunnassa olisi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste. Isommissa kaupungeissa, kuten Vaasassa se voisi olla kiinteä, pienemmissä, kuten Maalahdessa se voisi toimia esimerkiksi kerran viikossa tai liikkuvana palveluna.
Näissä vaaleissa voidaan turvata laadukkaat palvelut, torjua eriarvoisuutta ja edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Vihreät nähdään tasa-arvon puolueena. Aluevaaleissa haluamme puolustaa jokaisen oikeutta tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin palveluihin asuinkunnasta ja äidinkielestä riippumatta.
Iiris Suomela, Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Lotta Alhonnoro, vaasalainen valtuutettu, Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtaja