Ilkka-Pohjalainen 22.2.2023
Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi ei pääsisi mukaan koulun retkille tai muuhun yhteiseen toimintaan? Näin on käynyt myös alueellamme, kun tukea tarvitseva oppilas on jäänyt ilman koulunkäynninohjaajaa.
Koulunkäynninohjaajat takaavat tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten tasavertaiset ja yhdenmukaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan riippumatta perhetaustasta ja erilaisista lähtökohdista. Työ on perusopetuslain mukaista kasvatuksen tukemista: oppimisen ohjaamista, lapsen tai nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua yhdessä opettajien kanssa.
Tukea tarvitsevien oppilaiden koulupäivään voi kuulua myös hoitotoimenpiteitä. Lisäksi työssä on keskeistä edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että koulunkäynninohjaajia on riittävästi tuen tarpeiden mukaisesti.
Liian vähäinen henkilöstö vaikuttaa koko koulu- ja luokkayhteisöön. Opettajat joutuvat tekemään ohjaajien tehtäviä, jolloin varsinaiseen opetukseen on vähemmän aikaa. Ohjaajien vaihtuminen aiheuttaa epävarmuutta työyhteisössä mutta erityisesti tukea tarvitseville lapsille ja nuorille – usein siis juuri heille, joilla on suurin tuen tarve. Jatkuva uusien henkilöiden perehdytys vaatii myös aikaa ja voimavaroja työyhteisöltä. Pitkällä aikavälillä ohjaajapula vaikuttaa koko yhteisön jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen.
Tarvitsemme koulunkäynnin tukemiseen lisäresursseja, jotta tasavertaiset mahdollisuudet oppimiselle turvataan jokaiselle tukea tarvitsevalle lapselle. Onnistuakseen vaatii käsillä oleva tilanne myös uudistuksia koulunkäynninohjaajien työolosuhteisiin.
Pidämme välttämättömänä, että koulunkäynninohjaajilla on mahdollisuus kokoaikatyöhön ja vakituiseen työsuhteeseen. Näin vahvistamme työhyvinvointia, vähennämme henkilöstön vaihtuvuutta ja mahdollistamme lapsille turvalliset ja tutut aikuiset opintielle. Myös palkkauksen tarkastelu ja muut houkuttelua tukevat työsuhde-etuudet tulee ottaa tarkasteluun, jotta lakisääteiset tehtävät voidaan turvata. Luonnollisesti em. toimenpiteitä tulee tarkastella ja päivittää yhdessä muiden hyvinvointia keskeisesti turvaavien virkojen ja tehtävien kanssa Vaasan kaupungilla ja hyvinvointialueella, missä on vastaavanlaista pulaa osaavan työvoiman saatavuudessa.
Vaasa on sitoutunut YK:n lasten oikeuksia edistävään lapsiystävällinen kunta -malliin, jossa keskeistä on lapsen edun huomioiminen kaikessa kunnan päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta kehittää toimintamalleja, jotka mahdollistavat lapsen kehittymisen täyteen mittaansa.
Jokaisen lapsen tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäymiseen on turvattava.
Lotta Alhonnoro, kaupungin- ja aluevaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vaasa (vihr)
Pia Kokko, kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varapj, Vaasa (vihr)
Emine Ehrström, kaupunginvaltuutettu, Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, Vaasa (vihr)