Vaikka suuressa kuvassa yhä useampi lapsi tai nuori voi hyvin, samaan aikaan kasvava joukko lapsia voi todella huonosti. Köyhyys, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö kasautuvat. Käytännössä tämä näkyy myös alueiden välisenä eriytymisenä. Perheiden tilanne, lasten eriarvoisuus ja alueiden eriytyminen näkyvät myös oppimistuloksissa. Päästäkseen samoihin oppimistuloksiin, hyvinvointiin tai jatko-opintoihin, osa oppilaista ja kouluista tarvitsee enemmän tukea.
Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen voidaan ja pitää vaikuttaa varhaisessa vaiheessa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Esitänkin, että Vaasassa otetaan käyttöön positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun määräraha edistämään jokaisen lapsen mahdollisuuksia oppia.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen mukaan positiivisen diskriminaation määräraha on edullinen ja tehokas tapa estää syrjäytymistä. Positiivisen diskriminaation rahalla on onnistuttu Helsingissä lisäämään erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien hakeutumista toisen asteen koulutukseen. Rahoitusta saavissa kouluissa toiselle asteelle jatkavat oppilaat myös jatkavat aiempaa enemmän lukioon.
Positiivisen diskriminaation rahaa on jaettu koulukohtaisesti huoltajien koulutustason, perheiden tulotason sekä vieraskielisten lasten osuuden perusteella. Raha avulla päiväkoteihin ja kouluihin voidaan palkata enemmän opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Lapsi saa enemmän aikaa aikuisen kanssa.
Lisähenkilöstön avulla myös opettajien kuormitusta saadaan vähennettyä. Kun opettajat jaksavat työssään paremmin, lisää se edelleen myös lasten hyvinvointia. Tämän lisäksi henkilöstön rekrytointi helpottuu.
Vaasassa 6.9.2021
Lotta Alhonnoro (vihr.)
